1920-luku: nainen

Mikä on naisen moderni?Käsitteet

• Eri aikoina vaihtuneet modernin merkitys
• kokemuis=moerniteetti
• Eritellyn määritelmän esitti Marshall Berman
• Ajan erityisyys synnyttää levottoman persoonan, jota jo Rousseau kuvaa ja josta modernin äänen löytää Berman
• Kadunmiehen hahmossa ruumiillistyy Benjaminin ja Baudelairen moderni kokemus
• Sukupuolisesti ei ole neutraali tarkkailu
• Julkisen määritelmien suhdetta naiseen pohti Griselda Pollock
• Kokemus, jossa menetetään legitimiteetti ja auktoriteetti, voi myös olla moderniteetti
• Kulttuurin feminisoitumisesta tulee ilmi modernismi
• Todellisen naisen kanssa ei ehkä ole tekemistä modernismin feminiinisestä naisesta

Nainen - näkyvä uhka

• Jo 1906 voimaan astui naisliikkeen tärkein tavoite: yhtäläinen ja yleinen äänioikeus Suomessa
• Puolisoiden eriarvoisuutta tasoittamaan pyrki avioliittolaki 1929
• Nopea kaupungistuminen 1950-luvun agraarivaltion jälkeen 
• Naisten avioliittomahdollisuudet heikentävät, kun he muuttabvat kaupunkiin (Waria)
• Vaimon ja perheen tarpeellisuuden ja miehen näkökulman kautta "avioitumisalttiutta" selittää Pitkänen
• Naisliikken strategiana valinta, naimattomuus, on toinen tulkinta
• Toisiinsa kietoutuvat "uusi nainen", muoti, kulutus ja moderni: kuluttamisen ajatus liittyi vahvasti poikamiestyttöön
• Modernin maailman symboli ja airue oli Stockamnn, joka avattiin 1930
• Vapaa liikkuvuus naisille suotiin juuri "naisten aarreaitassa" julkisesti
• Sensuellit, auniit, itselliset ja liikuvaiset naiset esiteltiin mainonnssa
• 1920-luvun Suomessa kuinka moni nainen eli poikamiestyttöelämää?
• Muutoksia ja modernismia symboloi nainen 

Naisäänet tukahtuvat

• 1890-1930 vaikutti modernismi Euroopan kirjallisuudessa, kun taas 1950 syntyi moderni kirjallisuus Suomessa
• Kansallinen tehtävä kirjallisuudella SUomessa
• 1800-luvulla Lönrot kokosi Kalevalaa, jossa näkyy samanlainen kansan sivistämisideologia
• Aspekti on myös valtiollinen ja poliittinen elämänmuodon kuvauksen ohella juuri siksi, koska kirjallisuutemme painottaa kansallista näkökulmaa
• Kansallinen uusromantiikka->periodinimityksissäkin jo näkyy kansallisuuden korostaminen
• Toisaalta: realismia pidetty kansankuvauksen piirteenä
• Ongelmalliseksi muuttunut suhde todellisuudella ja kielellä
• Naiskirjailijat 1900-1930 täyttävät modernismin edellytykset, eli havaitsevat kaupunkia
• Eriteltiin naisen sisäistä maailmaa, eikä talonpojat tai maaseutu kiinnostanut naiskirjailijoita
• Kirjallisuuhistoria, joka perustuu kansallisuusideologioihin, on dekonstruoitava