Joukkotaåahtumat

• "Perinteen keksiminen" Hobsbawnilta
• Vaikutus kasvattaa kansalaisia ja demokratiaa
• Vakiintui sanomalehtien rooli mieloiteen vaikuttajana samalla kun Euroopassa 1880-90 lisöäääåntyi jkansallismonumentit
• Seremoniat toinen Hobsbawnin ilmiö
• Perinne luotava hallituksesta käsin, esitteli Roussawaweeu
• Pariisin maailmannäyttelyt
• Toteutettiin keisarivierailuja, teollisuusnäyttelyistä sekä palokunta- ja kansanjuhlia ja patsaidenpaljastuksia: järjestäjinä sivistyneistö

Eurooppalainen perspektiivi suomalaisiin suurmiehiin

• Sensuuri helpottui ja politiikka liberalisoitui->suurmieskultti alkaa
• Liberalismin aikaan osui patsasmania
• Koko maa rahoitti Turun tuomiokirkolle 1864 pystytettyä Henrik Gabriel Porthanin patsasta, joka oli ensimmäinen suurmiesmonumentti
• Suomi-neito oli myös muikana->ensimmäinen naishahmo monumentti
• 1860 kanonisoitiin leijona-tunnus
• Kansallissankareiksi kanonisoitiin kirjailijoita Euroopassa 1810

 Suomi ja keisari

• Vain alistetuissa maissa tapahtuu keisarivierailuja
• Tiheästi keisarit kävivät maassamme, ja tärkein oli Aleksanteri II:n vierailut
• Suomen hallinnon ohjelman senaatille 26.3.1856 esitti A II, kun hän pääsi valtaistuimelle
• Keisarille esiteltiin Runeberg Porvoosta Helsingin porvariston järkkäämillä tanssiaisilla
• Helsingissä ja Turussa kova meininki kun jengi tuli tervehtimään kingii
• Uskollisuuden vahvistaminen ja suopeuden osittaminen kansalle oli tarkoituksena vierailuilla Haminassa, Hämeenlinnassa ja Tampereella, jonne jatkui matka Turusta
• Matkastaan keisari kiitti kansaa
• Selostettu laajasti vierailui 1863
• 1881 murhattiin A II
• Runeberg-monumenttia ehdotettiin jo 1871 F. M. Franzenin toia
• Sanomalehdissä ja säädyissä puitiin asiaa Aleksanterin ja Runebergin patsaista
• Säädyt päättvät ilmiasun, ei taiteilija A II kohdalla, mikä kertoo poliittisista motiiveista
• Kaiverruksissa ja ulkomuodoissa tuli eripuraa, koska ideologisia ja poliittisia näkemyseroja herätti Runeberg

Kansa näyttämöllä

• Symboleilla lujitettiin eheyttä, mikä oli patsasvalmisteluiden syy
• Juhlia Snellmanin, Lönnrootin ja Runebergin kunniaksi
• Kansaa pyöri pirusti jo Porthanin vihkiäisissä
• 20 000 henkeä läsnä 1885, kun paljastettiin Runebergin patsas
• Vielä enemmän possea 1894, kun A II patsas paljastettiin
• Poliittinen manifestitilaisuus

Itseään peilaava kansa

• Kulttuurissa ja taloudessa esitettiin kansallisia pyrkimyksiä
• Kansaa ja ulkomaita piti opettaa ja näyttää mihin maamme pystyisi
• 1874 ylioppilaat alkoi keräämään kansallispukuja
• Ulkomailta vauhtia 1860 sai 1820 alkanut folkloristiikka
• Kansanpuvuista luopuva rahvas harmitti 
• Toissijainen kielikysymys liberaaleille
• Julkisuus modernisoi rahvasta ja kansakunnan tilaa kartoittivat maatalousnäyttelyt

Laulujuhlat

• Kulttuurissa saavutettu tärkeä asema->laulujuhlat
• Baltiaan yläluokan avulla leivis laulujuhlaperinne Saksasta
• 1860-1870 kansansivistyksessä alettiin rakentaa kuorolauluperinnettä
• vasta kun maaseutu innostui tästä, sitä pidettiin kansallisena fennomaanien piirissä
• Runonlaulantaan ja kansanlauluihin viitattiin mielummin kuin kuorolaulupeinteeseen
•